← RunoVerse

Hiiri metsähän menevi

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: Mouse goes to the forest (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLastenrunot (Lastenrunot) › Ketjurunot
Runot458
Säkeet9 953
Keruupaikat192
Kerätty1810–1930-luvuilla
KerääjätVihtori Alava · Eemeli Vihervaara · Aukusti Salo · Esko Aaltonen · Vilho Saariluoma · V. J. Kallio · D. E. D. Europaeus · Eemil Saarimaa · Sulo Haltsonen · Elias Lönnrot
LaulajatEeva Koso (3) · Amanda Rinta (2) · Anna Ivanovna (2) · Anton Tuomala (2) · Ida Heinonen (2) · Liisa Leppänen (2) · Lovisa Anttalainen (2) · Lyydi Kuusinen (2) · Maria Aaltonen (2) · Maria Tuominen (2) · Reeta Juntunen (2) · Susanna Kukko (2) · T. Valden (2); yhteensä 302 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Hiireltä (yl.) kysytään minne se on menossa. Hiiri vastaa menevänsä puita kaatamaan. - Entä jos puu päälle kaatuu? - Menen kannon alle. Nälkä näppääjää? - Syön puun kuorta. - Vatsasi turpoaa? - Pistän neulalla. - Veri vuotaa? - Voitelen voiteella. Haen lääkettä vanhalta ämmältä, joka saa sitä nuoren lehmän/neidon nännisestä tms.

Runon jatkona on yleisesti Ken söi kesävoin ketju Uudellamaalla (XIV) Satakunnassa (X), Varsinais-Suomessa (VIII), Savossa (VI) ja Hämeessä (IX). Vatjalaiset upottavat runoon hiirimiehen kertomuksen (menossa hakemaan uutta vaimoa jalkoja riisumaan ja kenkiä köyttämään - entinen vaimo teki kaiken huonosti.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 132 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1810-luku2
1820-luku2
1830-luku7
1840-luku14
1850-luku24
1860-luku2
1870-luku4
1880-luku21
1890-luku59
1900-luku60
1910-luku196
1920-luku17
1930-luku48
vuotta ei merkitty2

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Ken söi kesävoin?9
Hiiri ja maito6
Synnytys4
Oli ennen ukko, akka, oli kirjava kananen - muna rikki2
Synnyttäjän päästäminen kiroista2
Taivaassa, tätilässä paimenena2

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Ken söi kesävoin? (Who ate the summer butter?)
  2. Oravainen teräväinen (The sharp little squirrel)
  3. Nälän kulku (The Course of Hunger)
  4. Pukin paimentaminen (Herding the billy goat)
  5. Isä kylvää nisuja (Father sows the grain)
  6. Mikä tuolla näkyy? (What can be seen there?)
  7. Tule surma suota myöten (Come, Death, along the bog)
  8. Koin historiola (Moth-Worm Historiola)
  9. Tai, tai, Taipaleen ämmä katkaisi vasikan hännän (Tai, tai, the crone of Taipale broke the calf's tail)
  10. Nykkää (Fist-stacking game)
  11. Koi (Gnawing-disease charm)
  12. Mentih pappilan naiset veelle (The parsonage women went to the water)
  13. Metsään eksynyt emo (Mother lost in the forest)
  14. Lypsäjän sanoja (Milkmaid's charms)
  15. Soskua
  16. Hiir kelguga (Mouse with a sled)ERABin tyyppi
  17. Läskinkantaja (The bacon carrier)
  18. Muhotellen muien sulhot (Other wives' husbands come smiling)
  19. Sika meni metsään - susi vastaan (Pig went to the forest, met the wolf)
  20. Hiiri juoksi hirttä myöten (The mouse ran along the log)

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.