Löylyn luku
Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa
Englanniksi: Sauna steam charm (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)
| Arkiston luokituksessa | Loitsut (Loitsut) › Tautiloitsut |
|---|---|
| Runot | 465 |
| Säkeet | 4 812 |
| Keruupaikat | 176 |
| Kerätty | 1780–1930-luvuilla |
| Kerääjät | Kaarle Krohn · Samuli Paulaharju · Väinö Salminen · A. D. Neovius · D. E. D. Europaeus · Vihtori Alava · L. Kaukamaa · Heikki Meriläinen · Ahti Rytkönen · Jenny Paulaharju |
| Laulajat | Miina Huovinen (4) · Aini Ylitalo (3) · Iivana Onoila (3) · Simo Hatakka (3); yhteensä 313 nimeltä tunnettua laulajaa |
Avaa tyyppi laulutyyppisivulla
Vuoden 1849 Kalevalassa: 45. runo, säkeet 197–228
Arkiston kuvaus
SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.
Saunassa kylvettäessä ja sairasta kylvetettäessä löyly (tai kuumuus, höyry ja häkä) saattoi polttaa, tarttua, tai mennä haavaan. Tätä vastaan saunassa luettiin Löylyn luku, johon kuuluu tyypillisesti löylyn syntyaihelmia, tervehdyksiä sekä toivotuksia tai manauksia, joissa löyly suunnataan ihmisruumiin ulkopuolelle. Löyly tarttui yleisimmin (raudan aiheuttamaan) haavaan, mutta esim. Vienassa löylyn luvuissa luetellaan myös ihmisen ruumiinaukot tartuntakanavina. Kyseessä on joko tarttumuksen kaltainen vaiva, tai nimeämätön tauti, joka saattoi tarttua saunasta. Jos saunasta tarttuva tauti on nimetty (esim. Rupi, Saunapakana, Syyhy, Viantauti, Vitun vihat), on ko. loitsu sijoitettu taudin yhteyteen. Löylyn luku voidaan erottaa yleisistä kylvetyssanoista löylyn oikean paikan ja vaikutusmuodon kuvauksien kautta. Häkä ja kivut karkotetaan lyhytsanaisesti kiukaan rakoon tai huoran perseeseen; löyly kehotetaan joko kiukaan rakoon ja saunan sammaliin tai hyväätekeväksi hauteeksi. Löylyn paikka voidaan myös osoittaa lyhyillä kehotuksilla "ellös vikohon menkö", "ei oo löylyn löytämistä". Löylyn lukujen nimitykset viittaavat usein "vihoihin" tai "lumoamiseen". Tyypillisiä ovat myös löylyn tervehdykset sekä kehotukset, joissa Jumalaa kutsutaan löylyyn rakentamaan terveyttä. Saunomiseen liittyvät tervehdykset, joissa ei viitata terveyteen tai sairauteen on sijoitettu ryhmään ERI TILOISSA/Saunassa. Parannuskliseinä esiintyviä löylyn puhutteluja ei olla poimittu muista kuin loitsuryhmistä, joissa löylyn luvun idea liittyy olennaisesti parannettavaan vaivaan (kylvetyssanat, tulen sanat).
Mistä tämän tyypin runoja on kerätty
Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.
- Korpiselkä (18)
- Vuokkiniemi (16)
- Ilomantsi (14)
- Suistamo (14)
- Kitee (11)
- Kittilä (10)
- Sakkola (10)
- Kontokki (9)
- Sotkamo (9)
- Kankaanpää (8)
- Nilsiä (8)
- Rautu (8)
- Suojärvi (8)
- Uhtua (8)
- Karvia (7)
- Nurmes (7)
- Suomussalmi (7)
- Karstula (6)
- Pihtipudas (6)
- Porajärvi (6)
- Tohmajärvi (6)
- Ikaalinen (5)
- Keuruu (5)
- Metsäpirtti (5)
- Pohjois-Pohjanmaa (5)
- Pudasjärvi (5)
- Salmi (5)
- Virrat (5)
- Kuhmo (4)
- Maaninka (4)
- Parkano (4)
- Repola (4)
- Uusikirkko Vpl. (4)
- Honkajoki (3)
- Ilmajoki (3)
- Impilahti (3)
- Kaavi (3)
- Kivijärvi (3)
- Kuru (3)
- Kuusjärvi (3)
- Lempaala (3)
- Pielavesi (3)
- Rautavaara (3)
- Saarijärvi (3)
- Sodankylä (3)
- Säräisniemi (3)
- Tyrvää (3)
- Varpaisjärvi (3)
- Veteli (3)
- Enontekiö (2)
- Haapajärvi (2)
- Hailuoto (2)
- Hiitola (2)
- Hyrynsalmi (2)
- Iisalmi (2)
- Janakkala (2)
- Jokioinen (2)
- Joutseno (2)
- Juva (2)
- Jällivaara (2)
…ja vielä 116 paikkaa
- Kesälahti (2)
- Korpilompolo (2)
- Kuusamo (2)
- Kärsämäki (2)
- Lammi (2)
- Lapua (2)
- Nyskoga (2)
- Paavola (2)
- Paltamo (2)
- Parikkala (2)
- Pielisjärvi (2)
- Pyhäjärvi Ol. (2)
- Pyhäjärvi Vpl. (2)
- Räisälä (2)
- Rääkkylä (2)
- Savitaipale (2)
- Siikainen (2)
- Säkkijärvi (2)
- Sääksmäki (2)
- Säämäjärvi (2)
- Taivalkoski (2)
- Tyrö (2)
- Urjala (2)
- Uukuniemi (2)
- Vehkalahti (2)
- Viljakkala (2)
- Vuole (2)
- Östmark (2)
- Alavieska (1)
- Eno (1)
- Etelä-Karjala (1)
- Etelä-Savo (1)
- Haapavesi (1)
- Hankasalmi (1)
- Hattula (1)
- Hämeenkyrö (1)
- Ii (1)
- Isojoki (1)
- Jaakkima (1)
- Juuka (1)
- Jämijärvi (1)
- Kaprio (1)
- Karttula (1)
- Karunki (1)
- Kaukola (1)
- Kempele (1)
- Kiestinki (1)
- Kihniö (1)
- Kiihtelysvaara (1)
- Kiimaisjärvi (1)
- Kirvu (1)
- Kiuruvesi (1)
- Koivisto (1)
- Konginkangas (1)
- Koprina (1)
- Korpilahti (1)
- Koski Hl (1)
- Kuhmoinen (1)
- Kuortane (1)
- Kurkijoki (1)
- Kyyjärvi (1)
- Laihia (1)
- Lapinlahti (1)
- Lappajärvi (1)
- Laukaa (1)
- Lehtimäki (1)
- Lemi (1)
- Leppävirta (1)
- Liissilä (1)
- Lohtaja (1)
- Luumäki (1)
- Längelmäki (1)
- Multia (1)
- Mäntyharju (1)
- Narvusi (1)
- Nastola (1)
- Orimattila (1)
- Padasjoki (1)
- Pajala (1)
- Perho (1)
- Pieksämäki (1)
- Polvijärvi (1)
- Pomarkku (1)
- Puolanka (1)
- Pyhäntä (1)
- Pylkönmäki (1)
- Pälkäne (1)
- Raahe (1)
- Rautalampi (1)
- Rautjärvi (1)
- Reisjärvi (1)
- Ruokolahti (1)
- Ruovesi (1)
- Simo (1)
- Soikkola (1)
- Soini (1)
- Suonenjoki (1)
- Tammela (1)
- Teisko (1)
- Toholampi (1)
- Toksova (1)
- Tulemajärvi (1)
- Turtola (1)
- Tuupovaara (1)
- Tuusniemi (1)
- Tyrnävä (1)
- Töysä (1)
- Utajärvi (1)
- Uurainen (1)
- Viena (1)
- Vieremä (1)
- Vihanti (1)
- Viitasaari (1)
- Virolahti (1)
- Ylihärmä (1)
- Ylitornio (1)
Milloin tämän tyypin runoja on kerätty
| Vuosikymmen | Runoja |
|---|---|
| 1780-luku | 4 |
| 1800-luku | 2 |
| 1810-luku | 1 |
| 1820-luku | 1 |
| 1830-luku | 6 |
| 1840-luku | 10 |
| 1850-luku | 5 |
| 1860-luku | 1 |
| 1870-luku | 9 |
| 1880-luku | 110 |
| 1890-luku | 83 |
| 1900-luku | 59 |
| 1910-luku | 69 |
| 1920-luku | 32 |
| 1930-luku | 71 |
| vuotta ei merkitty | 2 |
Esimerkkirunot
Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.
- Tulen isä, tulen emä, SKVR VII3 loitsut 654. — Korpiselkä
- Puun löyly, kivosen lämmin, SKVR I4 704. — Vuokkiniemi
- Ei ole löylyn löytämistä SKVR VII4 loitsut 2386. — Ilomantsi
- Peästä, synti, peästä, Luoja, SKVR VII4 loitsut 1748. — Suistamo
- Tule nyt saunahan, Jumala, SKVR VII4 loitsut 1762. — Kitee
- Rauta, otaa kipus ja vihas pois, SKVR XII1 4335. — Kittilä
- Terve löyly, terve lämmin! SKVR XIII3 9222. — Sakkola
- Kyllä tiejän rauvan synnyn, SKVR I4 157. — Kontokki
- Ei oo löylyn löytämistä, SKVR XII2 5315. — Sotkamo
- Mun on haava kädessäni SKVR X2 3437. — Kankaanpää
Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu
Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.
| Tyyppi | Yhteisiä runoja |
|---|---|
| Löylyn synty | 89 |
| Kylvetyssanoja | 54 |
| Tulen sanat | 8 |
| Vesi vanhin veljeksistä | 7 |
| Tulen synty | 6 |
| Lasta kylvetettäessä | 5 |
| Saunan synty | 4 |
| Raudan sanat | 3 |
| Voiteen synty | 3 |
| Vuoresta veden synty | 3 |
| Ihmetupa | 3 |
| Saunassa | 3 |
Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit
Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.
- Löylyn synty (Origin of Sauna Steam)
- Lasta kylvetettäessä (Bathing the child)
- Veden vihat haavasta (Water Harm Charm for Wounds)
- Kylvetyssanoja (Sauna bathing charms)
- Lapsen liika (The child's harm)
- Pahasilmä (Evil eye)
- Saunapakana (Sauna Sickness)
- Saunassa (In the Sauna)
- Puun sanat (Tree charm)
- Erilaisia parannusloitsuja (Various healing charms)
- Lasta kylvetetään kunnolliseksi (Bathing the Child for Propriety)
- Kalmasta tarttuu (Ailment caught from the grave)
- Naisen voimattomuus (Woman's weakness)
- Lapsen itkettäjä (Child crying charm)
- Tulen vihat haavasta (Fire's wrath charm for wounds)
- Synnytys (Childbirth charm)
- Luonnon nostatus (Raising one's guardian spirit (luonto))
- Mielenvikaisuus (Mental illness)
- Taudin alkuperän tiedustelu (Inquiring the origin of disease)
- Vesi vanhin veljeksistä (Water, eldest of brothers)
Avaa samankaltaisuusselaimessa
Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.