← RunoVerse

Niukahdus

Runolaulun tyyppi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran SKVR-runokorpuksen luokituksessa

Englanniksi: Sprain charm (käännös; arkisto nimeää tyypin vain suomeksi)

Arkiston luokituksessaLoitsut (Loitsut) › Tautiloitsut
Runot685
Säkeet8 474
Keruupaikat237
Kerätty1650–1930-luvuilla
KerääjätVihtori Alava · Kaarle Krohn · Väinö Salminen · Samuli Paulaharju · Volmari Porkka · Lauri Laiho · K. A. Gottlund · Heikki Meriläinen · D. E. D. Europaeus · Matti Pennanen
LaulajatOlli Timonen (4) · Kaisa Vilhuinen (3) · Pekka Eronen (3) · Tammelan isäntä (3); yhteensä 434 nimeltä tunnettua laulajaa

Avaa tyyppi laulutyyppisivulla

Vuoden 1849 Kalevalassa: 15. runo, säkeet 307–376

Arkiston kuvaus

SKVR:n tyyppihakemiston toimittajien kirjoittama; lainattu sellaisenaan.

Niukahduksen loitsu koostuu kaikilla alueilla tyypillisesti kahdesta osasta: kertovasta historiolasta (ks. vertailuotsikot) ja ns. Suonten sanoista. Suonten sanoissa pyydetään Neitsyt Mariaa tai harvoin jotain muuta auttajahahmoa sitomaan suonet, liittämään lihat ja luut yhteen jne. Juuri Suonten sanoja käytetään parannuskliseenomaisesti myös muissa tautiloitsuissa, varsinkin verensulkusanoissa, joista viittauksia Suonten sanoihin ei ole rekisteröity. Niukahduksen loitsussa esiintyy toisinaan myös muita parannussanoja, esim. voiteen sanoja. Raja- ja Pohjois-Karjalassa sekä Varsinais-Suomessa esiintyy muutama numeraalikaavalle rakentuva niukahduksen loitsu; Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla Niukahduksen loitsuna esiintyy poikkeuksellisesi myös dialogiloitsu. Länsi- ja Keski-Inkerissä Niukahduksen loitsu kombinoituu myös legendarunoon Luojan virsi.

Mistä tämän tyypin runoja on kerätty

Tämän tyypin runojen keruupaikat ja kustakin paikasta kerättyjen runojen määrä. Paikka voi olla joko runon muistiinpanopaikka tai laulajan kotipaikka.

…ja vielä 177 paikkaa

Milloin tämän tyypin runoja on kerätty

VuosikymmenRunoja
1650-luku1
1700-luku2
1780-luku3
1800-luku1
1810-luku8
1820-luku6
1830-luku8
1840-luku20
1850-luku22
1860-luku1
1870-luku9
1880-luku150
1890-luku146
1900-luku88
1910-luku98
1920-luku33
1930-luku84
vuotta ei merkitty5

Esimerkkirunot

Kustakin kymmenestä paikasta, joista tämän tyypin runoja on kerätty eniten, näytetään arkiston järjestyksessä ensimmäisen runon alkusäe. Jokainen säe johtaa koko runoon. Runo voi olla luokiteltu useaan tyyppiin, joten sen alkusäe voi kuulua toiseen lauluun.

Muut tyypit, joihin samoja runoja on luokiteltu

Arkisto voi luokitella saman runon useaan tyyppiin. Tässä ovat yleisimmät muut tyypit, joihin tämän tyypin runoja on luokiteltu, sekä yhteisten runojen määrä.

TyyppiYhteisiä runoja
Niukahduksen historiola511
Pyyn tarina7
Hevosen niukahdus5
Hiiden sepän kahlinta3
Ylösnousemusvirsi2
Silta ja kirkko2
Voiteen synty2
Nari2
Ähky2

Sisällön perusteella samankaltaiset tyypit

Useat menetelmät järjestävät kukin erikseen laulutyypit, joiden runot muistuttavat tämän tyypin runoja; yhdistetty järjestys kokoaa niiden luettelot yhteen. Tässä on yhdistetyn järjestyksen 20 ensimmäistä.

  1. Hevosen niukahdus (The Horse's Sprain)
  2. Pyyn tarina (Hazel Grouse Story)
  3. Aja, aja heposella (Drive, drive with the horse)
  4. Pyy pyrähti, maa järähti (The hazel grouse whirred up, the earth trembled)
  5. Koin historiola (Moth-Worm Historiola)
  6. Silta ja kirkko (Bridge and Church)
  7. Hevosen synty (Origin of the horse)
  8. Niukahduksen historiola (Sprain charm historiola)
  9. Koi (Gnawing-disease charm)
  10. Suonenveto (Cramp charm)
  11. Hierojan sanat (Healer's Charm)
  12. Verensulku (Blood stopping charm)
  13. Körö körö kirkkoon/tätilään/Huittisiin - kestitys (Körö körö riding song — hospitality)
  14. Nikastuse sõnad (Sprain charm)ERABin tyyppi
  15. Tautien ja vammojen historioloita (Narratives of Diseases and Wounds)
  16. Raani (Skin Affliction Charm)
  17. Raudan sanat (Iron charm)
  18. Paholaisen vaiva ja jäsenenkolotus (Devil's affliction and joint ache)
  19. Kohtauksen historiola (Seizure historiola)
  20. Väänamise sõnad (Sprain charm)ERABin tyyppi

Avaa samankaltaisuusselaimessa

Lähteet: tyypin nimi, luokitus ja kuvaus ovat peräisin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) SKVR-tyyppihakemistosta; määrät, paikat, vuosikymmenet ja kerääjät on laskettu RunoVersen runoista.